Siulequt
Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup 2020-mut ukiumoortumik nalunaarusiaa
saqqummiunneqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup suliassai, tassunga ilanngullugit
suliffeqarfiup inatsisitigut tunngavigisai aqutsinermilu pissutsit nalunaarusiami
allaaserineqarput. Tamatuma saniatigut Naatsorsueqqissaartarfimmi 2020-mi
kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartut kiisalu suliffeqarfiup
aningaasaqarnera, sulisullu pillugit takussutissat nalunaarusiap imarai.
Ukiumoortumik
nalunaarusiamut atatillugu ingerlatsinermi pilersaarut siulersuisut
akuerisimasaat ukiumut ataasiarluni nutarterlugu saqqummersinneqassaaq.
Covid-19
pissutaalluni saqqummersitassat allanngunngillat. Sipaarniarneq, matusinerit
angallannermillu killilersuinerit pissutaallutik suliat ineriartortitat
sivisunerusumik suliarineqarput.
2020-mi
angusat ataatsimut isigalugit naammaginarput. Ukiut siuliinut sanilliullugu
atuisunut pitsanngoriaatit arlaqartut ukiumoortumik nalunaarusiamut
ilanngunneqarput. Saqqummersitat aamma kisitsisaataasivimmi tabelit amerlipput.
Taakku saniatigut datat najoqqutarineqartut FN-imi pisortatigoortumik
kisitsisitigut paasissutissiornerni suleriuserineqartartut tunngavigalugit
iluarsaaneqarput, taamatuttaaq aamma iliuuserineqartartut aamma periutsit
suliarineqarput.
Vøgg Løwe
Nielsen
Siulersuisunut
siulittaasoq
1
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup suliassai aqunneqarneralu
Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik
Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik
naatsorsueqqissaarnernut qitiusumik oqartussaasuuvoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup
pingaarnertigut akisussaaffigineqarnera siulersuisunit isumagineqarpoq,
taakkulu inuiaqatigiinni pissutsinik ilisimasaqartunik tallimanik ilaasortaqarput.
Ulluinnarni aqutsisoqarneq naatsorsueqqissaartarfimmi pisortaasumit
isumagineqarpoq, taassumalu suliffeqarfik avammut nittarsaattarpaa.
Aaqqissuussaanikkut
inissisimaneq
Naatsorsueqqissaartarfik
aaqqissuussaanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq.
Aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfiup Naatsorsueqqissaartarfimmi
aningaasaqarneq sulisunullu atugassarititat pingaarnertut akisussaaffigivai.
Atugassarititat naatsorsueqqissaarnermut tunngasut siulersuisut
akisussaaffigivaat.
1.1 Siulersuisut
suliassaat katitigaanerallu
Siulersuisut suliassaat
Siulersuisut suliassaat Inatsisartut
inatsisaanni nr. 11, 29. oktober 1999-imeersumi takuneqarsinnaasut ukuupput:
· Kalaallit Nunaanni
Naatsorsueqqissaartarfimmut pingaarnertut akisussaaffik isumagissallugu
· Kisitsisitigut paasissutissat
tamaneersut katiternissaannut siunnersuuteqassallutik
· Kalaallit Nunaanni
Naatsorsueqqissaartarfik anguniakkanut aalajangersakkat naapertorlugit
sulinersoq nakkutigissallugu
· Suliniuteqarfigineqartunut
piffissaq ungasinnerusoq isigalugu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup
pilersaarusiornera akuerissallugu
· Kalaallit Nunaanni
Naatsorsueqqissaartarfiup sulinissamut pilersaarutai akuerissallugit
· Ukiumut ataasiartumik
suliffeqarfiup sulinera pillugu Naalakkersuisunut nalunaarummik
tunniussaqartarnissaq
Siulersuisut
katitigaanerat
· Vøgg Løwe Nielsen, siusinnerusukkut
Danmarks Statistik-imi allaffimmi pisortaasimasoq (juunip tallimaanni 2023)
· Tønnes Berthelsen, siusinnerusukkut KNAPK-mi pisortaq (juunip tallimaanni 2022)
· Kim Neumann Nielsen, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi pisortaq (juunip tallimaanni 2022)
· Paneeraq Noahsen, Nunatsinni nakorsaaneqarfimmi Inuiaqatigiit peqqissusaannut nakorsaaninngorniaq (juunip tallimaanni 2023)
· MîtdlâraK E. Lennert, Ilisimatusarfik (juunip tallimaanni 2021)
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup sulisui sinnerlugit Josef Kâjangmat siulersuisuni 2020-mi ilaasortaatinneqarpoq.
Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmut siulersuisut 2020-mi marloriarlutik
ataatsimiipput. Nalinginnaasumik ukiumut pingasoriarluni
ataatsimiittoqartaraluarpoq. COVID-19 pissutaalluni allakkatigut
nalunaarutiliortoqartarpoq aalajangiinerillu aamma allakkatigut ingerlapput.
2020-mi
siulersuisut ukiumut suliarisartagaat tassaasut Ukiumoortumik nalunaarusiaq aamma
Ingerlatsinermut pilersaarut suliarineqarnera akuerineqarneralu sammineqarlutik
aamma 2021-mi missingersuutit suliassanullu pilersaarutit immikkut
sammineqarput..
2
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmi ukiup ingerlanera
2.1
Kisitsisitigut paasissutissiorneq
Immikkoortuni
kisitsisitigut paasissutissat assigiinngitsut saqqummersinneqartut agguarnerat
takussutissiamit ataaniittumit erserput. 2020-mi ukiullu siuliini
Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitai immikkoortiterluagaanerusunngorlugit
takussutissiorneri nittartakkami www.stat.gl-mi takuneqarsinnaapput.
Takussutissiaq
1. 2019-imi 2020-milu saqqummersitat amerlassusivii aamma immikkoortut
kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarfiusut malillugit 2020-mi
saqqummersitassatut pilersaarutaasut
|
|
2019 |
2020 |
2021 |
|
Kalaallit Nunaanni kisitsisit |
1 |
1 |
1 |
|
Aningaasaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat |
42 |
51 |
55 |
|
Innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat |
29 |
27 |
28 |
|
Suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat |
40 |
41 |
43 |
|
Katillugit |
112 |
120 |
127 |
Malugiuk: 2020-mi qaammammut
saqqummersinneqartalersoq “Aalisakkat avammut tunisaanerat,
saqqummersinneqartartussatut pilersaarutaanngikkaluarpoq. Taakku
saqqummersitassanut 2020-mi pilersaarutinut ilanngunneqarput.
2020-mi
kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarfiit immikkut maluginiaqqusat ataani
allaaserineqarput.
Isertitat
Isertitat
pillugit kisitsisitigut paasissutissat 2020-mi iluarsaatsingaatiarneqarput,
kisitsisit iluarsaaneqartut tassaapput 2002-miit 2019-imoortut.
Iluarsaassinermi pingaarneri ukuupput:
· Pisortanit
akileraarutitaqanngitsumik isertitanik nuussinerit annertunerusumik
naatsorsuinernut ilanngunneqartalerput.
· Siornatigut inoqutigiit pillugit
naatsorsuisarneq unitsillugu ilaqutariit pillugit naatsorsuisoqartalerpoq.
· Akileraartarnermi inatsit
tunngavigalugu soraarnerussutisianut akiliisarnermut tunngasut
iluarsaaneqarput.
Aalisarneq
2020-mi
Naatsorsueqqissaartarfik nutaamik aalisarnermut tunngasunik kisitsisitigut
paasissutissiorpoq. Kisitsisinit taakkunanit takuneqarsinnaapput avataasiorluni
aalisarnermit aamma sinerissap qanittuani aalisarnermit pisat, aalisariutinut
aamma aalisarfinnut immikkoortillugit.
Innuttaasut
Naatsorsueqqissaartarfik
maanna CPR-imi datamik agguaasivimmut paasissutissanik kvartalikkaarlugit
aallertalernikuuvoq. Kisitsisitigut paasissutissat katissimasunik
avissimasunillu ilaneqarput, kingusinnerusukkut aamma meeravissiartaarnerit
pillugit paasissutissanik pissarsiaqartalersinnaavoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit
taaguut atorneqartoq nuna inuuffik annertusillugu suliarineqartalerpoq.
Tassa inuup nammineq nuna inunngorfia, angajoqqaavisa inunngorfiat aamma
aanaakkuisa/aataakkuisa inunngorfiat ilanngunneqartalermat. Periuseq Norgemi
Naatsorsueqqissaartarfiup suliai malillugit suliarineqarpoq, tassani
paasiniarneqarluni Norgemut nuuttut taakkulu kinguaavi. Siusinnerusumi misissueriaatsimut
naleqqiullugu periuseq taana atorlugu paasinarsineruvoq innuttaasut
eqimattakkuutaartut qanoq isikkoqarneri.
Nunanik
allanik niueqateqarneq
2020
aallarnerfigalugu Naatsorsueqqissaartarfik qaammatip siuliani kisitsisinik
kisitsisaagallartunik “Aalisakkat avammut tunisaanerat” saqqummersitsisalerpoq.
Tassani najoqqutarineqarput Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut
nalunaarutigineqarsimasut.
Innarluutillit
2020-mi
siullermeerluni innarluutilinnut inatsit malillugu ikorfartorneqarsimasut
naatsorsorneqarsinnaalerput. Paasissutissat atorneqartut Isumaginninnermut,
Ilaqutariinnut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfiup kommuninit,
nalunaarusiap “Inuit annertuumik innarluutillit 2020”
saqqummersinneqarnissaanut atugassatut, katersaraat.
Nunarsuarmi
anguniakkat
Naatsorsueqqissaartarfiup
nunarsuarmi anguniakkanut paasissutissat tulluartut Naatsorsueqqissaartarfiup
nittartagaani www.stat.gl-imi 2020-mi pilersinneqarput.
Naatsorsueqqissaartarfiup
nunarsuarmi anguniakkanut kisitsisitigut paasissutissiai atoruminartuupput,
anguniakkat tamarmiusut ilanngunneqarsimallutik. Kisitsisit taakkununnga
atorneqartut Naatsorsueqqissaartarfimmeersuupput ilaatigut allaneersuullutik tamarmilli
Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasiviatigut saqqummersinneqartarput.
Naatsorsueqqissaartarfiup
nunarsuarmi anguniakkanut paasissutissaataat taakku pillugit suliaqarniartunut
tamanut saaffiginnipput. Assersuutigalugu Naalakkersuisunit, kommuninit,
suliffeqarfinnit, peqatigiiffinnit allaniillu suliaqartut suleriusissamik
suliaqarnerminnut pisariaqartitaminnik kisitsisitigut paasissutissanik
aallersinnaapput.
Paasissutissat
immikkuualuttut pillugit uppernarsaasiorneq
Inuit
pillugit kisitsisitigut paasissutissiortarnermut tunngasut pillugit
immikkuualuttunik paassissutissat uppernarsaasiorlugit maanna
Naatsorsueqqissaartarfik suliaqarpoq. Kisitsisaataasivimmi (https://bank.stat.gl/pxweb/da/GSmicro/) paasissutissat immikkuullarissut
ilaat nassuiarneqarneri naatsorsorneqarnerilu pissarsiassaareerput. Nassuiaatit
ataavartumik ineriartortinneqarput, inuit pillugit kisitsisitigut
paasissutissat tamarmik nassuiaasiorneqarnissaat anguneqassasoq
naatsorsuutaavoq.
Taamatut
saqqummiussineq nunani avannarlerni NordMan projektimut suleqataanerup
kingunerivaa, taanna Nordforsk-imit aningaasalerneqarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit ilisimatusartut pillugit aaqqissuusaq aqqutigalugu,
paasissutissat immikkuualuttut uppernarsaasiornerata, ilisimatusartut
ajornannginnerusumik itisiliisinnaalernissaat siunertaarivaa.
2.2
Naatsorsueqqissaarnermik paasissutissiisarneq
Qarasaasiat
atorlugit paasissutissiisarneq
Naatsorsueqqissaartarfiup
siammarterinera qarasaasiatigut pinerusarpoq. Qarasaasiakkut
paasissutissiisarneq akikinneruvoq, sukkanerulluni aammalu tigusisartut
assigiinngitsut pisariaqartitaat naapertorlugit allanngortikkuminarluni.
Nittartakkami
tusagassiuutinut nalunaarutit, saqqummersitat, immikkut saqqummersitat,
ukiumoortumik kisitsisitigut paasissutissat aamma kisitsisaataasivik
ataatsimoortillugit takuneqarsinnaanerat neqeroorutigineqarpoq. Nittartagaq
kalaallisut qallunaatullu allagaavoq, immikkoortulli pingaarnerit tuluttut
nutserneqarnikuupput.
Kisitsisaataasiviup
programmia novembarimi 2020-mi nutaanerpaamut nutartigaavoq.
Saqqummersitat
Kalaallit
Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit saqqummersinneqartartut tamarmik
akeqanngillat nittartakkamiillu aaneqarsinnaallutik. 2020-mi
Naatsorsueqqissaartarfik 120-nik saqqummersitsivoq. Saqqummersitat 91 pct.-ii
piffissaq eqqorlugu saqqummersinneqarput, 2019-imi 83 pct.-it piffissaq
eqqorlugu saqqummersinneqartut. 2018-imi saqqummersitsinissaagaluit
kinguaattoortut ingasattumik amerlapput, tamaanna pissuteqarpoq Mittarfeqarfiup
IT-mik ajoquteqarnera taamaasilluni timmisartunut ilaasut pillugit kisitsisit
aatsaat 2019-imi saqqummersinneqarlutik.
Takussutissiaq
2. Piffissaq eqqorlugu 2015-imit 2020-mut saqqummiussisarneq
|
|
Saqqummersitat amerlassusaat |
||||||
|
|
|
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
|
Piffissaq eqqorlugu saqqummertut |
|
66 |
84 |
81 |
82 |
93 |
109 |
|
Sap. ak. angullugu kinguaattoorlutik saqqummertut |
2 |
2 |
2 |
5 |
7 |
6 |
|
|
Qaammat ataaseq angullugu kinguaattoorlutik saqqummertut |
1 |
7 |
13 |
11 |
4 |
4 |
|
|
Qaammat ataaseq sinnerlugu kinguaattoorlutik saqqummertut |
1 |
5 |
4 |
7 |
5 |
1 |
|
|
Ukiup tullianut kinguartinneqartut taamaatiinnarneqartulluunniit |
0 |
1 |
4 |
18 |
3 |
0 |
|
|
Katillugit |
|
70 |
99 |
104 |
123 |
112 |
120 |
Malugiuk: qaammammut saqqummersinneqartartoq “Aalisakkat avammut tunisaanerat” 2020-mi saqqummersinneqartussatut naatsorsuutaasimanngikkaluarpoq, taakku 2020-mi saqqummersinneqartussatut ilanngunneqarput.
2015-imi
2016-imilu saqqummersinneqartartut amerlatserujussuarnerinut pissutaapput,
ukiumut ataasiarluni saqqummersinneqartartut qaammatikkaarlugit imaluunniit
kvartalikkaarlugit saqqummersinneqartalerneri. 2016-imi ukununnga tunngasut
qaammatikkaarlugit saqqummersinneqartalerput; takornariat, suliffeqarnermi
pissutsit aamma aalisarneq.
Kisitsisaataasivik
Saqqummersitanut
atatillugu paasissutissat immikkoortiterluagaanerusut Kisitsisaataasivimmi
tabelini nassaassaapput. Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaa aqqutigalugu
imaluunniit https://bank. stat.gl toqqaannartumik
iserfigalugu kisitsisaataasivimmut isertoqarsinnaavoq. Kisitsisaataasivimmik
atuisut tabelit assigiinngitsut 470-it 2021-mi marsimi atorsinnaavaat ukiup
siuliani tabelit 408-upput. 470-it akornanni 135-t tabelit toqqortaapput
nutarterneqassaarnikut, nalinginnaasumillu tabelinik allanik
taarsigaasimasarlutik.
Kisitsisaataasivimmi
kisitsisaatigineqartut aaneqarsinnaapput atuisullu namminneq programiutaanni
imaluunniit periarfissat allat kisitsisaataasiviup atuisunut quppersagaaniittut
atorlugit suliarineqarsinnaapput.
2020-mi
ukiakkut nittartakkap allanngortinneqarnerata kingorna kisitsisaataasivimmut
aallarnerit immikkoortunut immikkoortillugit naatsorsorneqarsinnaaleqiipput.
Takussutissiami ataaniittumi novembari 2020-miit marsi 2021-mut
kisitsisaataasivimmut aallernerit naatsorsornerat takuneqarsinnaavoq.
Takussutissiaq 3. Kisitsisaataasivimmut aallernerit, novembari 2020 – marsi 2021
|
Katillugit |
23.083 |
|
Suliffeqarnermi pissutsit |
2.076 |
|
Innuttaasut |
7.692 |
|
Ineqarneq |
164 |
|
Nukissiuuteqarneq |
434 |
|
Inuussutissarsiorneq |
314 |
|
Aalisarneq piniarnerlu |
1.523 |
|
Kalaallit Danmarkimi najugallit |
373 |
|
Isertitat |
1.327 |
|
Aningaasaqarnikkut pissutsit |
130 |
|
Pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisit |
412 |
|
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit |
772 |
|
Inuit aqqi |
307 |
|
Pisortat aningaasaataat |
550 |
|
Akit |
639 |
|
Isumaginninnermut tunngasut |
731 |
|
Ukiumoortumik paasissutissat |
44 |
|
Peqqissutsimut tunngasut |
1.091 |
|
Tupa imigassarlu aalakoornartulik |
214 |
|
Takornariaqarneq |
1.366 |
|
Ilinniartitaaneq |
2.397 |
|
Nunanik allanik niueqateqarneq |
527 |
Oqalugiariartortarneq
2020-mi Naatsorsueqqissaartarfimmit ilinniartunut marloriarluni Ilisimatusarfimmut oqalugiartortoqarpoq.
Inuussutissarsiornermik angaasaqarnermik ilisimatusartunut nalinginnaanerusumik Naatsorsueqqissaartarfik ilisaritinneqarluni aamma Ph.d-nngorniarluni ilinniartunut ilisimatusarnissamut periarfissanut tunngasumik saqqummiussiffigineqarlutik.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik 2014-imi Facebookimi atuisunngorpoq. Atuisunngornerup siunertarivaa Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit nutaarsiassat inunnut amerlanerusunut apuuttarnissaat. 2021-mi marsimi Facebookimi 1.062-inik malinnaasoqarpoq ukiup siuliani 959-inik malinnaasoqartoq.
API
Kisitsisaataasivimmi paasissutissat API-nngorlugit (application programming interface) paasissutissiisartunit allanit pissarsiassaapput. Paasissutissat Kisitsisaataasivimmeersut aaneqarsinnaapput programminilu atoqqinneqarsinnaallutik, soorlu mobiilini appini, nittartakkani saqqummiissutini aalajangersimasuni allanilu. Takornariaqarnermut kisitsisitigut paasissutissat www.tourismstat.gl-imiittut Visit Greenlandip atortagai Kisitsisaataasivik nutarteraangat ingerlaannaq aaneqartarput.
Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup assilersukkanik saqqummiussinissamut periarfissat nammineerluni atortarsimavai. Taassuma saniatigut programkode nittartakkamut atorneqartartoq Naatsorsueqqissaartarfiup avataaniittunut soqutiginnittunut akeqanngitsumik pissarsiassanngortinneqarnikuuvoq.
Nittartagaq
2020-mi nittartagaq aamma kisitsisaataasivik qarasaasianut nutaannut nuunneqarput, ineriartortitsinermut atugassaq, misileraanernut atugassaq aamma nittartakkamut atugassaq immikkoortinneqarlutik.
Novembarimi 2020-mi kisitsisaataasivik nutaanerusoq atulerpoq. Kisitsisaataasivik nutaaq amerlanerusunik periarfissaqarpoq, nittartakkami saqqummersinneqartunit ataavartumik allerfigineqarsinnaanera ajornannginnerluni. Assersuutigalugu ‘apeqqutit toqqortat’ maanna oqaatsinit pingasuusunit (kalaallisut, qallunaatut tuluttullu) atorneqarsinnaalerpoq ajornanngitsumik, siusinnerusukkut oqaatsit atorneqartut tamarmik immikkut toqqorsivigineqartariaqaraluartut.
2020-p
ingerlanerani kisitsisaataasivimmi periarfissat nutaat nittartakkami
atuutilerput. Nittartakkami nutaami uku immikkut sammineqarput 1)
ujarlersinnaaneq, atuisoq allalluni nittartakkami ujarlernissaminut
periarfissaqalerpoq aamma 2) saqqummertussanut ullorsiut.
Nittartakkamut ilanngunneqarsinnaalerput saqqummersitat assersuutigalugu R-imik suliat, taakkulu nammineerlutik nutartersinnaanngorlugit suliarineqarput. Periuseq taanna nunarsuarmi anguniakkat pillugit suliami aamma tabelinik katersanut atorneqarpoq. Tabelit katersat atorlugit kisitsisit atorneqarnerpaasartut takulertorneqarsinnaapput, tabelit katersat kisitsisaataasivimmik atuinissamut akunnattoortut atorluarsinnaavaat.
2.3
Aningaasatigut isumalluutit
Siulersuisut sulianut pilersaarusiamik aalajangersaasarpoq, taannalu aningaasaliissutinik ukiumoortumik aningaasanut inatsit aqqutigalugu tunniunneqartunit suliassanillu suliakkiissutaasunit isertitanit aningaasalersorneqarpoq.
2020-imi aningaasaliissutit 10.050 t.kr.-imiipput, immikkut tapiliussat 1.200 t.kr.-t ilanngullugit. Naatsorsuinerup inernerata takutippaa aningaasat atukkat 325 t.kr.-nik ikinnerusimasut.
2020-mi aningaasanut atuinikillineq annermik angalanernut (sulisunut aningaasartuutit), siunnersortit (avataaneersut) aamma sulinermut aningaasartuutit aningaasarsianut atuineq annikillerianngilaq.
2020-mut naatsorsuutit ukiup siulianit nuuttanik (sinneqartoorutaasimasunik) 1.005 t.kr.-inik ilaqarput.
2019-imi Namminersorlutik Oqartussat kontoplan nutaaq atulerpaat. 2019-imut aamma 2020-mut naatsorsuutit ataaniittut kontoplani nutaaq malillugu suliaapput.
Takussutissiaq 4. Naatsorsuutit inerneri 2019-2020
|
Art |
Konto aqqa |
2020 |
2019 |
|
2101 |
Tunisineq |
-934 |
-1.023 |
|
22xx |
Akissarsiat (Siulersuisunut akissarsiat ilanngullugit) |
10.034 |
9.071 |
|
2205 |
Atorfinittunut atorfeqarunnaartunullu aningaasartuutit |
80 |
19 |
|
2206 |
Pikkorissartitsinernut aningaasartuutit |
2 |
37 |
|
2207 |
Sulisunut aningaasartuutit allat |
62 |
502 |
|
2208 |
Nioqqutissanik pisinernut aningaasartuutit |
115 |
89 |
|
2209 |
Kiffartuussinernik pisinernut aningaasartuutit |
69 |
183 |
|
2210 |
Ineqarnermut aningaasartuutit |
50 |
0 |
|
2212 |
IT aamma attaveqaqatigiinneq |
152 |
196 |
|
2213 |
Ilassinninneq |
0 |
9 |
|
2214 |
Avataanit ikiorneqarnermut aningaasartuutit |
66 |
269 |
|
3201 |
Pigisat |
5 |
136 |
|
3401 |
Aningaasaliissutit |
0 |
11 |
|
3901 |
Ukiut akornanni nuussinerit |
23 |
-80 |
|
|
|
9.725 |
9.419 |
2.4
Sulisoqarneq
2021-p
aallartinnerani sulisut
Januaarip aallaqqaataani 2021-mi sulisut 11-upput tassaasut: Pisortaq, pisortap tullersortaa, kisitsisitigut paasissutissanut siunnersortit aqqanillit, paasissutissiisartut marluk, allaffimmioq ataaseq piffissap ilaa Naatsorsueqqissaartarfimmi sulisartoq. Sulisut akornanni kisitsisitigut paasissutissanut siunnersorti ataaseq, ilinniarluni ikiorti aamma allaffimmioq 2020-p ingerlanerani sulilerput. 2020-p ingerlanerani allaffimmioq suliunnaarpoq kisitsisitigut paasissutissanut siunnersorti ataaseq piffissap ilaannaa sulisalerluni.